Viron kansalliskirjasto on upea sisältä ja ulkoa

Tallinnassa sijaitsevaa Viron kansalliskirjastoa eli Eesti Rahvusraamatukogua, ei voi olla huomaamatta, mikäli sen lähettyville eksyy. Valtava rakennus muistuttaa ulkomuodoltaan muinaisia pyramideja tieteiselokuvan avaruusasematunnelmilla höystettynä.

Kansalliskirjasto perustettiin vuonna 1918

Kirjaston historia ulottuu aina 1900-luvulle saakka, jolloin se oli ainoastaan muutaman tuhanteen niteen kokoelma laki- ja yhteiskunnallisia tekstejä kahdessa pienessä huoneessa Toompean linnassa. Kansalliskirjasto perustettiin joulukuussa 1918 eli samana vuonna, kuin Viron tasavallan perustamisjulistus lausuttiin Pärnussa.

Viron kansalliskirjasto_foto-Martin-Siplane — Ulkoapäin kirjasto muistuttaa muinaisia pyramideja tieteiselokuvien avaruusasematunnelmilla höystettynä.Kirjasto on rakennettu vuosien 1985-93 aikana. Kuva/ Martin Siplane

Kirjasto rakennettiin tuottamaan tietoa Viron parlamentille ja muille instituutioille, kansalliseksi tiedon ja kirjallisuuden keskukseksi sekä kulttuurikeskukseksi. Neuvostovallan aikana vuonna 1944 siitä tuli julkinen kirjasto.

Tuona aikana kirjasto kävi läpi perustavan laatuisia muutoksia, kun yhteydet ulkomaisiin kirjastoihin katkaistiin ja venäläiset julkaisut nousivat hallitsemaan kirjaston hyllyjä. Vuonna 1953 kirjasto nimettiin kansallisessa herätysliikkeessä vaikuttaneen Friedrich Reinhold Kreutzwaldin mukaan. F.R. Kreutzwald on myös Viron kansalliseepoksen, Kalevipoegin, kirjoittaja.

Viron kansalliskirjasto on Baltian isoin kirjasto

Nykyinen kirjastorakennus rakennettiin vuosien 1985 ja 1993 välillä. Kirjaston on suunnitellut arkkitehti Raine Karp. Sisustuksesta vastasi Sulev Vahtra. Rakennuksessa on kahdeksan kerrosta ja se on Baltian isoin kirjasto. Kirjasto pitää sisällään kaksikymmentä lukuhuonetta, joihin mahtuu yhteensä 600 henkilöä.

Viron kansalliskirjasto_4 — Kirjastorakennus koostuu kahdeksasta kerroksesta. Kirjastosta löytyy mm. auditorio, työtiloja, kahvila ja näyttelytiloja. Kuva/Viron kansallismuseo

Lisäksi kirjastorakennuksesta löytyy iso konferenssitila, teatterihalli, kahvila sekä useita näyttelytiloja. Kirjaston hyllyille mahtuu jopa viisi miljoonaa teosta. Sen päätehtävä on säilyttää Viron kirjallista kansallista muistoa ja perintöä sekä toimia Viron kirjallisuuden keskuksena.

Neuvostovallan väistyttyä kirjastoon tuli taas ulkomaalaisia teoksia

Vapautusliike, joka alkoi Baltiassa 1980-luvun lopulla sekä Viron uudelleen itsenäisyyden julistus vuonna 1991 muutti kirjaston luonnetta taas merkittävästi, kun neuvostovallan aika väistyi. Tuolloin kirjaston nimi muutettiin Viron kansalliskirjastoksi. Hyllyt alkoivat taas täyttyä ulkomaisilla teoksilla.

Viron kansalliskirjasto_3 — Kirjastossa on pysyvien näyttelyiden, *Eduard Wiiralt Galleryn*, *Estonian State Decorations Gallery* ja kirjaston historiaa esittelevän näyttelyn lisäksi myös vaihtuvia näyttelyitä.

Viron kansalliskirjastossa kannattaa käväistä sen arkkitehtuurin, historian ja tietysti kirjastopalveluiden lisäksi myös sen takia, että se toimii keskuksena monenlaiselle kulttuuritoiminnalle.

Viron kansalliskirjasto_2 — viron kansalliskirjastossa on usein erilaisia kulttuuritapahtumia ja luentoja.

Kirjastossa on pysyvien näyttelyiden, Eduard Wiiralt Galleryn, Estonian State Decorations Gallery ja kirjaston historiaa esittelevän näyttelyn lisäksi myös vaihtuvia näyttelyitä. Kirjastolla on myös oma naiskuoro, joka järjestää vuosittain arviolta 15 esitystä. Kirjastossa järjestetään aktiivisesti erilaisia tapahtumia ja luentoja.