Viron itsenäisyyspäivää vietetään taas juhlallisin menoin 24. helmikuuta. Kokosimme naapurimaamme juhlapäivän kunniaksi yhteen virolaisia saavutuksia sekä muutamia kiinnostavia faktoja maasta.
Teretulemast tutustumaan Kalevipoikaan sekä kansallispäivän viettoon Virossa!
Viron maapäivien pelastuskomitea julkaisi 23. helmikuuta vuonna 1918 Pärnussa Viron tasavallan perustamisjulistuksen. Julistus julkaistiin Tallinnassa 24. helmikuuta, ja siksi itsenäisyyspäivää vietetään silloin.
Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1991 itsenäisyyspäivän juhlaan on kuulunut lipunnostoja, juhlajumalanpalvelus, seppeleiden laskuja, Viron puolustusvoimien paraati sekä tasavallan presidentin isännöimä itsenäisyyspäivän juhla.
Itsenäisyyspäivän vietto alkaa aamulla puoli kahdeksalta Toompean mäeltä, kun Pitkän Hermannin tornin salkoon nostetaan Viron lippu juhlallisin menoin. Viron puolustusvoimien paraati lähtee liikkeelle Vapaudenaukiolta.
Itsenäisyyspäivän perinteinen tarjottava ovat kilohailivoileivät. Päivä on juhlapyhä, joten kaupungilla on paljon ihmisiä seuraamassa juhlallisuuksia ja heiluttelemassa Viron lippuja.
Tutustu Toompean mäkeen TÄÄLLÄ.
Kansalliseepoksessa seikkailee sankarillinen Kalevipoeg
Kalevipoika on on Viron kansalliseepos, jonka on kirjoittanut Friedrich Reinhold Kreutzwald virolaisen kansanrunouden pohjalta. Eepoksen päähenkilö on sankarillinen Kalevipoeg. Kalevipoeg rakentaa ja muokkaa Viroa, mutta lopulta hänelle käy huonosti.
Kalevipoeg sai alkunsa kun Suomessa vieraillut Georg Julius von Schultz esitteli Kalevalan Viron oppineiden seuran kokouksessa. Kalevipoegin kokoamisen aloitti Friedrich Robert Faehlmann, jonka kuoleman jälkeen työtä jatkoi Kreutzwald. Sensuurin takia ensin julkaisematta jäänyt Kalevipoeg julkaistiin osina vuosien 1857–1861 aikana.
Suurta Munamäkeä korkeammalle ei maastossa pääse
Viro on maastoltaan varsin tasainen maa. Maan korkein kohta on nimeltään Suur Munamägi, suomeksi Suuri Munamäki, jonka huippu ulottuu 318 metrin korkeuteen. Suuri Munamäki on myös koko Baltian korkein kohta, ja sen näkötornista avautuu suotuisalla säällä maisema jopa 50 kilometrin säteellä.
Suuri Munamäki sijaitsee Võrumaalla Rõugen kunnassa, lähellä Latvian rajaa . Suurelle Munamäelle on Tallinnasta matkaa noin 300 kilometriä.
Olevisten kirkko oli joskus maailman korkein rakennus
Virossa on kurkotettu korkeuksiin maan historian aikana: joidenkin lähteiden mukaan Tallinnan Olevisten kirkko, eli Pyhän Olavin kirkko, oli vuosina 1549-1625 maailman korkein rakennus. Kirkko oli tuolloin korkeudeltaan 159 metriä. Nyt Olevisten kirkon korkeus on 123 metriä, ja se on yhä Viron suurin keskiaikainen rakennus.
Kirkon näköalatorni on toistaiseksi suljettu vierailijoilta, mutta kirkko on avoin vierailijoille kello 10-18. Olevisten kirkko sijaitsee Toompean mäellä osoitteessa Lai tn 50.
Shakkimestari Keres hallitsi vuosikymmeniä
Yksi tunnetuimpia virolaisia on shakkimestari Paul Keres, joka hallitsi shakkimaailmassa 1930-1960-luvuilla. Monet shakkihistorioitsijat pitävät Kerestä yhtenä maailman parhaista shakinpelaajia kautta aikojen.
Mestaripelaajan mukaan nimetty Paul Keres Memorial Tournament -turnaus järjestetään yhä vuosittain Vancouverissa tai Tallinnassa. Keres kuoli vuonna 1974, ja hänen hautajaisiinsa Tallinnassa osallistui yli 100 000 surijaa. Keresin patsas löytyy hänen synnyinkaupungistaan Narvasta.
Georg Otsin ääni on unohtumaton
Suomalaistenkin hyvin tuntema Georg Ots on yksi Viron rakastetuimpia taiteilijoita. Upeaääninen ja kasrismaattinen baritoni oli urallaan myös kansainvälisesti tunnettu, ja kielitaitoisena hän työskenteli paljon ulkomailla.
Musikaalisuuden lisäksi Ots oli myös taitava piirtäjä sekä Viron mestaruuden voittanut uimari. Ots muistetaan poikkeuksellisten lahjojensa lisäksi hyvin charmanttina ja kohteliaana herrasmiehenä.
Otsin elämästä ja urasta on kirjoitettu useita kirjoja sekä tehty elokuvia ja näytelmiä. Ots kuoli 59-vuotiaana vuonna 1975. Tallinnan kadut täyttyivät hautajaisten aikana surijoista ja hautajaisia seurattiin Neuvostoliitossa suorana televisioista. Georg Ots on haudattu Piritan lähistölle Metsäkalmistoon.
LUE MYÖS: Arvo Pärt keskus – musiikille omistettu kehto luonnon keskellä
Head iseseisvuspäeva, Eesti!
Lähde: Visit Estonia, Telegraph, Wikipedia
