Uusi näyttely Kiek in de Kökin tornissa vie Tallinnan eläinten historiaan

Tallinnan kaupunginmuseoon kuuluvassa Kiek in de Kökin linnoitusmuseossa avattiin tammikuun lopussa näyttely “Kaupunkieläin. Lehmä, lude ja lohikäärme Tallinnan historiassa”.

Navetan eläimet — Lampaat, kukot ja hanhet ovat olleet tallinnalaisten arkisia kotieläimiä. Tietysti eläimiä on syöty, ja ne ovat olleet myös malleina marsipaanimuoteissa. Ihmisiä päin hyökänneitä kotieläimiä vastaan on Kiek in de Kökin näyttelyn tietojen mukaan käyty jopa oikeudenkäyntejä.

Sika pöydässä — Lampaat, kukot ja hanhet ovat olleet tallinnalaisten arkisia kotieläimiä. Tietysti eläimiä on syöty, ja ne ovat olleet myös malleina marsipaanimuoteissa. Ihmisiä päin hyökänneitä kotieläimiä vastaan on Kiek in de Kökin näyttelyn tietojen mukaan käyty jopa oikeudenkäyntejä.

Tallinnan katukuvassa ei nykyisin näe paljonkaan eläimiä satunnaisia koiranulkoiluttajia lukuun ottamatta, mutta vuosisatoja sitten oli toisin. Tähän monenlaiseen eläinten kirjoon näyttely pureutuu hauskalla tavalla. Näyttelyssä selviää esimerkiksi, millaisia eläimiä kaupunkilaiset ovat pitäneet, millaisia eläimiin liittyviä uskomuksia ihmisillä on ollut sekä mitä ruokaa ja vaatteita eläimistä on saatu.

Eläinaiheisia myyttisiä hahmoja sekä uskomuksia on ollut virolaisillakin. Ihmissusi, näkki ja monet muut olennot tulevat näyttelyssä tutuiksi.

Näkki — Eläinaiheisia myyttisiä hahmoja sekä uskomuksia on ollut virolaisillakin. Ihmissusi, näkki ja monet muut olennot tulevat näyttelyssä tutuiksi.

Luultavasti jokainen Tallinnan vanhassakaupungissa käynyt matkailija on kävellyt Suur-Karja- ja Väike-Karja-kaduilla. Nimensä mukaisesti ne viittaavat karjaan. Keskiaikaista Karja-katua pitkin on kuljetettu Toompeanmäen ja Tallinnan alakaupungin asukkaiden karjaa kaupungin ulkopuolella oleville laidunmaille.

Vossikkakuskeilla on Tallinnassa oma katu

Hevonen vetää raitiovaunua — Tallinnan Pärnu maantee -tiellä ajettiin 1900-luvun alkuvuosina hevosvetoisilla raitiovaunuilla. Vossikkakuskin hinnasto on selkeämpi kuin monen nykytaksin hinnasto.

Tallinnan Pärnu maantee -tiellä ajettiin 1900-luvun alkuvuosina hevosvetoisilla raitiovaunuilla. Vossikkakuskin hinnasto on selkeämpi kuin monen nykytaksin hinnasto.

Vielä 1900-luvun alkupuolella olennainen eläin Tallinnan katukuvassa oli hevonen vankkureineen. Ajurit eli vossikkakuskit olivat oman aikansa taksinkuljettajia. Näyttelyssä voi nähdä ajureiden varusteita ja myös vossikkakuskin hinnaston, josta näkee, kuinka paljon on maksanut vossikkakyyti esimerkiksi satamasta keskustaan tai keskustasta Ülemisten mäelle.

Karjan tavoin vossikkakuskeillekin on Vanhassakaupungissa oma katu: ajuri on viroksi voorimees, ja Voorimehe-niminen katu yhdistää Vanhassakaupungissa Pikk-kadun Raatihuoneentoriin.

Eläimet näkyvät sanoissa ja sanonnoissa

Tallinnan entinen nimi, Reval (tai Rääveli, kuten suomeksi on sanottu), saattaa tutkijoiden mukaan viitata kettuun. Näyttelyssä kerrotaan, että Tallinnan lähellä nykyisen Jõelähtmen kunnan alueella on ollut kylä nimeltä Rebala (viron kielen ‘rebane’ tarkoittaa kettua), mikä on ollut tärkeä kauppapaikka. Arvellaan, että sittemmin hiljentyneen kaupantekopaikan nimi olisi siirtynyt tarkoittamaan suurempaa ja vilkkaampaa Tallinnaa. Toinen arvio on, että Revalin nimi tulisi ruotsin kielen kettua merkitsevästä sanasta ‘räv’.

Sanonta viroksi — Näyttelyssä voi testata magneettien avulla, miten onnistuu vironkielisten eläinaiheisten sanontojen kokoaminen. Vasemmalla “sanasta miestä, sarvesta härkää” ja oikealla “lahjahevosen suuhun ei ole katsomista”.

Elefantti Viru-kadulla

Näyttelyssä esitellään myös harvinaisempia eläinkohtaamisia Tallinnassa.

Vuonna 1936 Viru-kadulla, nykyisten kukkakojujen edessä, on askeltanut norsu, kun Tallinnassa vieraillut Hagenbeckin sirkus esitteli eläimiään kaupunkilaisille.

Vuonna 1851 Tallinnan jäi merenjäihin kiinni ryhävalas. Kalastajat raahasivat sen Tallinnan Kalarantaan, jossa yleisö sai muutaman kopeekan edestä tulla valasta katsomaan.

Kuva elefantista Viru-kadulla — Norsun taluttaminen Viru-kadulla tuskin nykyään enää onnistuisi. Eläinnäyttelyn toisessa kerroksessa kerrotaan, miten Tallinnan eläinten historiaan liittyvät papukaijat, valas ja kirahvi.

Eläinnäyttely Kiek in de Kökissä — Norsun taluttaminen Viru-kadulla tuskin nykyään enää onnistuisi. Eläinnäyttelyn toisessa kerroksessa kerrotaan, miten Tallinnan eläinten historiaan liittyvät papukaijat, valas ja kirahvi.

Eläinnäyttelyn lisäksi Kiek in de Kökin tornissa on tietysti nähtävänä sen Tallinnan historiaa esittelevä pysyvä näyttely. Torni on hieno vierailukohde ihan sellaisenaankin. Ylimmistä kerroksista on komeat maisemat yli kaupungin, ja mutkittelevissa portaikoissa on tunnelmaa.

Aikaa Kaupunkieläin-näyttelyn näkemiseen on vielä runsaasti, sillä se on esillä vuoden 2022 loppuun.