Viron lippu: värien merkitys, synty Otepäällä 1884 ja liputuspäivät 2026–2027

Viron lippu on sinimustavalkoinen trikolori: ylhäällä sininen, keskellä musta ja alhaalla valkoinen raita. Lippu vihittiin 4. kesäkuuta 1884 Otepäällä Tartossa toimineen Eesti Üliõpilaste Seltsin eli Viron ylioppilasseuran lipuksi, ja siksi 4.6. on Virossa lipun päivä. Tallinnassa lippua voi katsoa Toompean Pitkän Hermannin tornin huipulla, jossa se liehuu joka päivä.

Pähkinänkuoressa:

• Pitkän Hermannin torniin lippu nostettiin ensimmäisen kerran 12.12.1918 ja neuvostomiehityksen jälkeen uudelleen 24.2.1989.
• Alkuperäinen lippu pelastettiin vuonna 1940 kätkemällä se maatilan savupiipun juureen.
• Virallisia liputuspäiviä on vuonna 2026 kaikkiaan 18, ja vuonna 2027 listaan tulee lisäksi Riigikogun vaalipäivä.
• Alkuperäinen vuoden 1884 lippu on esillä Tartossa, ei Tallinnassa.
• Toompean linnaan, jonka tornissa lippu liehuu, pääsee maksuttomalle opastetulle kierrokselle.

Tiedot tarkistettu 18.10.2026 Viron valtion eesti.ee-palvelusta, Eesti Rahva Muuseumin sivuilta ja Visit Estonian kohdesivuilta.

Mitä Viron lipun värit tarkoittavat?

Viron lipun värejä sininen, musta ja valkoinen ei ole sidottu yhteen lailla vahvistettuun merkitykseen, vaan niille on vakiintunut perinteinen tulkinta. Värien valintaan vaikuttivat 1880-luvun ylioppilaiden ihanteet sekä Viron luonto talven lumipeitteestä kesän taivaaseen.

• Sininen: taivas, järvet ja meri sekä uskollisuus omalle kansalle.
• Musta: Viron musta multa, talonpoikien perinteinen musta takki ja kansan raskas menneisyys.
• Valkoinen: lumi, valo ja pyrkimys kohti vapautta ja sivistystä.

Virolaiset kutsuvat lippuaan usein yhdellä sanalla sinimustvalge eli sinimustavalkoinen.

Miten Viron lippu syntyi Tartossa ja Otepäällä?

Viron lipun tarina alkaa Tartosta, jossa virolaiset yliopisto-opiskelijat perustivat Eesti Üliõpilaste Seltsin (EÜS). Seura teetti keväällä 1884 silkkisen lipun sinimustavalkoisissa väreissään. Lippu vihittiin 4. kesäkuuta 1884 Otepään pappilassa, joten usein toistettu ”lippu syntyi Tartossa” pitää paikkansa vain puoliksi: seura ja idea olivat tarttolaisia, vihkiäiset pidettiin Otepäällä.

Ylioppilasseuran lipusta tuli nopeasti koko kansallisen herätyksen symboli. Kun Viro itsenäistyi, sinimustavalkoinen nousi Toompean Pitkän Hermannin torniin joulukuussa 1918.

Miksi Viron lippu oli kielletty neuvostoaikana?

Neuvostoliiton miehitettyä Viron kesällä 1940 sinimustavalkoinen lippu kiellettiin. Elokuussa 1940 EÜS:n puheenjohtaja Karl Aun vaihtoi museon varastossa säilytetyn alkuperäisen lipun vuonna 1934 tehtyyn kopioon. Alkuperäinen lippu käärittiin suojaan ja kätkettiin Aunin kotitilan savupiipun juureen Kõolan kylässä.

Helmikuussa 1989 punalippu vaihtui Pitkän Hermannin tornissa takaisin sinimustavalkoiseen itsenäisyyspäivän aamuna. Neuvostomiehityksen aikaa käsittelee Tallinnassa Miehityksen ja vapauden museo Vabamu.

Viron liputuspäivät 2026 ja 2027

Viron liputuspäivinä lippu nostetaan valtion ja kuntien rakennuksiin sekä julkisoikeudellisten laitosten taloihin. Itsenäisyyspäivänä 24.2., voitonpäivänä 23.6. ja uudelleenitsenäistymispäivänä 20.8. lippu nostetaan myös asuin-, liike- ja toimistorakennuksiin. Kiinteät päivät ovat samat molempina vuosina; liikkuvien juhlien päivämäärät on merkitty erikseen.

Liputusaika on Virossa auringonnoususta auringonlaskuun: lippu nostetaan viimeistään klo 8 ja lasketaan viimeistään klo 22. Juhannusyönä lippu saa liehua koko yön. Vuoden 2026 viimeinen liputuspäivä on isänpäivä 8.11.2026. Vuoden 2027 liikkuvat päivät on laskettu laissa määritellyistä viikonpäivistä ja vaalipäivä Viron vaaliviranomaisen sivulta; ajantasainen lista on eesti.ee:n liputuspäiväsivulla.

Itsenäisyyspäivän juhlinnasta kerromme lisää jutussa Viro viettää itsenäisyyspäivää helmikuussa. Voitonpäivä ja juhannuspäivä ovat peräkkäin, ja niiden perinteet käyvät ilmi oppaasta juhannus Tallinnassa ja Virossa.

Missä Viron lipun historiaa voi nähdä Tallinnassa?

Viron lipun tärkein paikka Tallinnassa on Toompean linna, jonka lounaiskulmassa kohoaa Pitkän Hermannin torni. Torni, linnan opastetut kierrokset ja lipun päivän seremonia ovat kaikki saman mäen päällä, joten ne yhdistyvät helposti vanhankaupungin kävelyyn.

Pitkä Hermanni (Pikk Hermann)

Pitkä Hermanni on Toompean linnan 45,6 metriä korkea puolustustorni, jonka rakentaminen alkoi noin vuonna 1371. Tornin huipulla liehuva lippu nostetaan auringonnousun ja lasketaan auringonlaskun aikaan. Nostossa soitetaan kansallislaulun ”Mu isamaa, mu õnn ja rõõm” alkutahdit.

• Osoite ja alue: Lossi plats 1a, Toompea, Kesklinn
• Hintataso: lipun katsominen ulkoa on maksutonta
• Tornin sisälle: 215 kiviporrasta huipulle; torni on avoinna yleisölle muutamana päivänä vuodessa, esimerkiksi lipun päivänä 4.6. ja uudelleenitsenäistymispäivänä 20.8.
• Saapuminen: Vabaduse väljakilta (Vapaudenaukio) noin 10 min kävellen ylämäkeen; Vanhastasatamasta noin 25–30 min kävellen vanhankaupungin läpi
• Virallinen verkkosivu: Visit Estonia: Pitkä Hermanni

Tornin ja lipun näkee hyvin Toompean lounaisrinteen Hirveparkin puistosta sekä linnan edustalta Lossi platsilta. Selkeällä säällä tornin huipun erottaa myös monilta Tallinnan parhailta näköalapaikoilta.

Toompean linnan opastetut kierrokset

Toompean linnassa toimii Viron parlamentti Riigikogu, ja linnaan pääsee maksuttomalle opastetulle kierrokselle arkipäivisin. Kierros varataan etukäteen sähköpostilla ekskursioon@riigikogu.ee tai puhelimella +372 631 6300. Täysistuntoja voi seurata myös yleisöparvelta.

Lipun päivä 4.6. Kuberneri aiassa

Lipun päivän juhla pidetään Tallinnassa Toompealla Kuberneri aiassa (Kuberneri aed) Pitkän Hermannin juurella. Riigikogu kutsuu yleisön seremoniaan ja avaa samana päivänä Pitkän Hermannin tornin vierailijoille. Ohjelma ja tornin aukiolo julkaistaan vuosittain Riigikogun sivuilla, joten kesäkuun matkalla ne kannattaa tarkistaa lähempänä päivää.

Muita Viron historiaa esitteleviä kohteita hintoineen löytyy oppaastamme Tallinnan museot ja näyttelyt 2026.

Missä alkuperäinen vuoden 1884 lippu on nähtävissä?

Alkuperäinen Viron lippu on pysyvästi esillä Eesti Rahva Muuseumissa (ERM) Tartossa. Lippu on yhä EÜS:n omaisuutta, ja se on ollut museossa sen uuden rakennuksen avautumisesta lokakuussa 2016 lähtien. Museo on siis päiväretken kohde Tallinnasta.

• Osoite ja alue: Muuseumi tee 2, Tartto (Raadi)
• Hintataso: koko museo aikuinen 16 €, alennus 12 €, perhelippu 32 €; alle 9-vuotiaat ilmaiseksi; kuukauden toisena sunnuntaina liput −50 %
• Aukiolo: ti–su 10–18, maanantaisin suljettu
• Virallinen verkkosivu: erm.ee

Tallinnasta Tarttoon pääsee kätevästi junalla, ja aikataulut ja hinnat on koottu oppaaseen Tallinnasta Tarttoon junalla. Balti jaamin rautatieasemalle ja Toompean juurelle pääsee Tallinnan julkisen liikenteen raitiovaunuilla ja busseilla.

Saako Viron lippua käyttää matkamuistona?

Viron lippulaki asettaa lipun käytölle sääntöjä, esimerkiksi lippua ei saa käyttää tavaramerkkinä, ja lippua tulee kohdella arvokkaasti. Pöytälippu, pinssi tai sinimustavalkoinen huivi on tuliaisena yleinen valinta. Matkamuistoja ja virolaista designia kannattaa etsiä vanhankaupungin liikkeiden lisäksi Tallinnan parhaista ostoskeskuksista.

Usein kysyttyä Viron lipusta

Minkä maan lippu on sinimustavalkoinen?

Sinimustavalkoinen vaakaraidallinen lippu on Viron lippu. Väärin päin ripustetun lipun tunnistaa siitä, että valkoinen raita on ylhäällä ja sininen alhaalla.

Mitkä ovat Viron lipun mittasuhteet?

Viron lipun leveyden ja pituuden suhde on lain mukaan 7:11, ja lippu koostuu kolmesta yhtä leveästä vaakaraidasta. Esimerkiksi 70 senttiä korkea lippu on 110 senttiä pitkä, ja jokainen raita on noin 23 senttiä leveä.

Miten Viron surulippu eroaa tavallisesta liputuksesta?

Viron surulippu nostetaan puolitankoon, tai lipputankoon kiinnitetään musta suruharso. Surulippua käytetään kansallisen surun aikana ja suurten kansallisten tragedioiden muistopäivinä, joista vuosittainen on kesäkuun surupäivä.

Toompean jälkeen matka jatkuu luontevasti muiden kohteiden pariin: Tallinnan nähtävyydet 2026 kokoaa kohteet hintoineen, ja Tarton päiväretken suunnittelussa auttaa yllä mainittu junaopas.