Kryptovaluutat eivät ole enää vain teknologiaviisaiden tai sijoittajien kolikoita, vaan niistä on tullut osa jopa monen ihmisen arkea. Sekä Tallinnassa että Helsingissä niitä käytetään maksamisessa, sijoittamisessa ja jopa pienten yritysten kassaratkaisuina. Molemmat kaupungit ovat tunnetusti teknologisesti kehittyneitä, mutta suhtautuvat kryptoon hieman eri tavalla. Juuri tähän aihepiiriin tulemme keskittymään seuraavassa blogitekstissä. Ideana on vertailla, kummassa kaupungissa krypton käyttäminen on helpompaa.
Arkipäivän maksaminen kryptolla
Tallinnassa kryptolla maksaminen onnistuu yllättävän monessa paikassa. Kahviloita, baareja ja jopa pieniä ruokakauppoja löytyy, joissa Bitcoin tai USDT kelpaavat maksutapana. Tämä ei ole vain sattumaa tai yllättävää kehitystä: Viro omaa kryptomyönteisen lainsäädännön ja maan teknologinen status on jopa rohkaissut yrittäjiä ottamaan kryptot osaksi arkea. Moni käyttää myös maksukortteja, jotka veloittavat suoraan kryptot lompakosta ja muuttavat ne automaattisesti euroiksi kassalla.
Helsingissä tilanne on hieman maltillisempi. Kryptolla maksaminen onnistuu lähinnä verkossa tai muutamassa yksittäisessä liikkeessä, mutta ei vielä todellakaan ole osa jokapäiväistä arkea. Tästä hitaudesta voidaan kiittää Suomalaisten vahvaa luottamusta pankkijärjestelmää ja korttimaksuja kohtaan. Kryptoa kuitenkin käytetään myös Helsingissa esimerkiksi sijoittamisessa ja joskus jopa uhkapelaamisessa. Kyllä, luit oikein: nykyään erilaiset alustat, kuten krypto kasinot, hyväksyvät kryptovaluutat maksutapana. Nämä alustat antavat pelaajien nauttia kryptojen ominaisuuksista, kuten anonymiteetistä, uhkapelaamisen maailmassa.
Lainsäädäntö ja viranomaiset
Kuten ylempänä mainittiinkin Virossa, eli myös Tallinnassa, on käytössä kryptomyönteinen lainsäädäntö. Kiitos tämän Tallinnaa pidetään Euroopan edelläkävijä kryptomaailmassa. Viro oli yksi ensimmäisistä maista, joka otti käyttöön kryptotoimiluvat ja loi niille selkeän valvontajärjestelmän. Tämä teki nopeasti Tallinnasta houkuttelevan paikan niin paikallisille kuin myös kansainvälisille yrityksille, jotka halusivat hyödyntää kryptoja. Vaikka lainsäädäntö on tiukentunut viime vuosina, perusperiaate on pysynyt samana: krypto on osa digitaalista taloutta, ei sen vastakohta.
Helsinki puolestaan noudattaa Suomen Finanssivalvonnan linjauksia, jotka ovat suhteellisen tarkkoja ja byrokraattisia. Niiden mukaan Suomessa kryptoja saa käyttää ja omistaa vapaasti, mutta yritystoiminta niiden ympärillä on tarkoin valvottua. Tämä tekee Helsingistä turvallisemman, mutta hitaamman paikan kryptomaailman osalta. Riippumatta tästä tiukkuudesta, tämän raportin mukaan noin 11 % suomalaisista sijoittaa tällä hetkellä kryptoihin. On myös hyvä huomauttaa, että tämä luku on vain kasvussa, eikä laskussa.
Maksualustat ja pankkien suhtautuminen
Tallinnan pankit suhtautuvat kryptoihin ikään kuin kaksisuuntaisesti: virallisesti ne eivät tue kryptosiirtoja, mutta käytännössä moni paikallinen fintech-palvelu tarjoaa ratkaisuja kryptojen muuntamiseen euroiksi. Esimerkiksi Coinmotionin ja Revolutin kaltaiset alustat toimivat sujuvasti myös Virossa. Lisäksi Tallinnassa on useita kryptopisteitä, joissa voi vaihtaa kryptot käteiseksi. Kyse on siis hieman monimutkaisesta tilanteesta, joka toisaalta ei vaikuta itse kryptojen käyttäjiin tai kuluttajiin millään tavalla.
Helsingissä pankit ovat perinteisesti olleet varovaisia. Moni suomalainen on kokenut, että pankki voi jopa jäädyttää tilin, jos siellä näkyy kryptovaluuttasiirtoja ilman selkeää selitystä. Tämä on kuitenkin muuttumassa, mutta hitaasti. Toisaalta suomalaiset maksualustat ovat myös kehittyneet: nykyään useampi kotimainen sovellus sallii kryptotalletukset ja -nostot. Lisäksi esimerkiksi erilaiset lahjakorttipalvelut mahdollistavat epäsuorat kryptomaksut tietyissä arjen ostoksissa.
Verotus ja arjen seuraukset
Verotus on se osa-alue, jossa erot tulevat todella esiin. Tallinnassa kryptotulojen ilmoittaminen on suoraviivaista ja niiden verotus perustuu selkeisiin ohjeisiin. Tässä menetelmä lyhykäisyydessään: jos myyt kryptoa voitolla, maksat pääomaveron, mutta jos käytät sitä esimerkiksi ostospaikoilla maksamiseen, se on jo valmiiksi huomioitu transaktiotasolla.
Helsingissä tilanne on paljon monimutkaisempi. Suomessa jokainen krypto-osto ja -myynti voi muodostaa verotettavan tapahtuman, mikä tekee kryptojen käytöstä arjessa suhteellisen hankalaa. Esimerkiksi, jos ostat kahvin Bitcoinilla, sinun on teoriassa laskettava sen hetkinen myyntivoitto tai -tappio. Ei siis ole mikään ihme, että Suomessa kryptoja käytetään enemmänkin vain sijoittamisessa eikä niinkään arjen ostoksissa.
Yhteisöt ja kryptokulttuuri
Tallinnan kryptokulttuuri on eläväinen ja yhteisöllinen. Se sisältää meetup-tapaamisia, hackathoneja ja lohkoketjutapahtumia, joita järjestetään käytännössä kuukausittain, ellei jopa viikoittain. Yhteisöt tukevat kokeilemista ja avoimuutta esimerkiksi jakamalla tietoa ja kokemuksia. Lisäksi moni startup tarjoaa alennuksia kryptomaksajille, ja yhteisöllisyys näkyy jopa katuja kävellessä: Crypto accepted here -kylttejä näkee kadunvarsilla säännöllisesti.
Helsingin kryptokulttuuri on selkeästi pienempi mutta kasvava. Se on ainakin tällä hetkellä vahvasti sidoksissa teknologia-alan ammattilaisiin ja sijoittajiin. Vaikka kulttuuri tai yhteisökään eivät ole yhtä näkyviä, ovat ne hyvin organisoituja ja laadukkaita. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että suomalainen kryptokeskustelu on analyyttistä ja teknisesti pätevää. Tapahtumiakin on, mutta ei niin usein kuin Tallinnassa.
